sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Harjoitus- Vetoakseleiden huolto
Vetoakseli kiinnitetään ruuvipenkkiin.
Sisäpään laakerit. Vetoakselin suojakumin kiinnitysside avattiin varovasti.
Vetoakselin uritusten kohdalle laitoimme teippiä, ettei suojakumia vetäessä se hajoaisi.
Laakerinneulat otettiin pois ja vetoakseli ja sen osat vietiin pesukoneeseen.
Vetoakseli ja osat menossa koneeseen.
Vetoakseli puhdistettuna.
Laakerinneulat ja niiden pesät puhdistettuna.
Laakerinneulat laitettiin paikoilleen ja aloimme voitelemaan suojakumia.
Rasvaa laitettiin erittäin paljon.
Vetoakseli koottiin.
Valmis vetoakseli.
Työssä oli vain se ongelma, että jotkut osat eivät irronnut heti. Varusteina kannattaa käyttää hanskoja, koska työ oli sotkuista.
kaavoja
Kaksi 12 voltin jännitelähdettä (akkua)kytketty sarjaan. Mitataan jännite sarjaankytkennästä, tulos 24 V. Kun yhden pariston
Ohmin laki
Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon
-->
Sähkötehon kaava
Teho= P
P=UI
U=P/I
I=P/U
Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1 J/s. Sähköteho tulee usein vastaan, kun puhutaan jonkin laitteen sähkönkulutuksesta.
Esimerkkejä joidenkin laitteiden sähkötehoista
Auton ajovalopolttimo=55W
Auton parkkipolttimo=5W
Jarruvalopolttimo=25W
Takalasinlämmitin=200W
ydinvoimala/generaattori=860MW
T1
Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5A P=?, U=12V, I=22,5A P=U*I
P=12V*22,5A
P=270W
P=270 W
T2
1,1kW sähkömoottori pyörii 200A virralla, mikä on jännite?
U=?, P=1,1kW=1100W, I=200A
P=UI
U=P/I
U=5,5W
T3
Virtapiirin virta on 21A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?
R=?, I=21A, U=12V
U=RI
R=U/I
R=12V/21A
R=0,57 ohmia
T4
Laturilta mitataan 52A virta, latausjännite on 14,3V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho?
P=?, R=?, U=14,3V, I=52A
T5
Takalasinlämmittimen teho on 240W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12V, mikä on virtapiirin resistanssi?
R=?, P=240W, U=12V
P=UI I=P/U=240W / 12V=20A
U=RI R=U/I=12V / 20A=0,6 ohmia
T6
Generaattorin maksimiteho on 3kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?
I=? R=3 ohmia U=12V
U=RI
I=U/R
I=12V/3ohmia
I=4A
Virtalähteiden sarjaan-ja rinnankytkentä
Kaksi kahdentoista voltin jäänitelähdettä kytketty sarjaan. Mitataan jännite sarjaankytkennästä, tulos 24V. Kun yhden pariston tai akun jännite on tarvittavaa jännitettä pienempi, voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useampia pareja tai keenoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden erimerkkiset navat toisiinsa.
S
Sarjaankytkennässä virtalähteen kapasiteetit eivät kertaannu. Esimerkiksi, kun kytketään kaksi 65Ah sarjaan virtalähteeseen, kokonaiskapasiteetti pysyy 65Ah.
Kun on kaksi 12V akkua kytketty rinnan niin rinnankytkennästä mitataan jännite, jännite on 12V. Virtalähteet kytketään rinnan kytkemällä samanmerkkiset navat toisiinsa. Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännitteet pitää olla yhtä suuret. Rinnankytkettäviä kytkettäessä kokonaisjännite ei muutu. Jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy. Rinnankytkettäessä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120 ampeerituntia.
Ohmin laki
Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon
-->
Suure
|
Yksikkö
|
Tunnus
|
jännite
|
voltti (V)
|
U
|
virta
|
ampeeri (A)
|
I
|
resistanssi
|
Ohmi (Ω)
|
R
|
Sähkötehon kaava
Teho= P
P=UI
U=P/I
I=P/U
Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1 J/s. Sähköteho tulee usein vastaan, kun puhutaan jonkin laitteen sähkönkulutuksesta.
Esimerkkejä joidenkin laitteiden sähkötehoista
Auton ajovalopolttimo=55W
Auton parkkipolttimo=5W
Jarruvalopolttimo=25W
Takalasinlämmitin=200W
ydinvoimala/generaattori=860MW
T1
Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5A P=?, U=12V, I=22,5A P=U*I
P=12V*22,5A
P=270W
P=270 W
T2
1,1kW sähkömoottori pyörii 200A virralla, mikä on jännite?
U=?, P=1,1kW=1100W, I=200A
P=UI
U=P/I
U=5,5W
T3
Virtapiirin virta on 21A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?
R=?, I=21A, U=12V
U=RI
R=U/I
R=12V/21A
R=0,57 ohmia
T4
Laturilta mitataan 52A virta, latausjännite on 14,3V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho?
P=?, R=?, U=14,3V, I=52A
T5
Takalasinlämmittimen teho on 240W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12V, mikä on virtapiirin resistanssi?
R=?, P=240W, U=12V
P=UI I=P/U=240W / 12V=20A
U=RI R=U/I=12V / 20A=0,6 ohmia
T6
Generaattorin maksimiteho on 3kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?
I=? R=3 ohmia U=12V
U=RI
I=U/R
I=12V/3ohmia
I=4A
Virtalähteiden sarjaan-ja rinnankytkentä
Kaksi kahdentoista voltin jäänitelähdettä kytketty sarjaan. Mitataan jännite sarjaankytkennästä, tulos 24V. Kun yhden pariston tai akun jännite on tarvittavaa jännitettä pienempi, voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useampia pareja tai keenoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden erimerkkiset navat toisiinsa.
S
Sarjaankytkennässä virtalähteen kapasiteetit eivät kertaannu. Esimerkiksi, kun kytketään kaksi 65Ah sarjaan virtalähteeseen, kokonaiskapasiteetti pysyy 65Ah.
Kun on kaksi 12V akkua kytketty rinnan niin rinnankytkennästä mitataan jännite, jännite on 12V. Virtalähteet kytketään rinnan kytkemällä samanmerkkiset navat toisiinsa. Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännitteet pitää olla yhtä suuret. Rinnankytkettäviä kytkettäessä kokonaisjännite ei muutu. Jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy. Rinnankytkettäessä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120 ampeerituntia.
tiistai 13. marraskuuta 2012
Lisävalojen kytkentä
Lisävalojen kytkentäkaavio
Valoista toinen johto menee releeseen ja toinen korin maadoitukseen.
Lisävaloista johdot releeseen, akusta, maadoituksesta ja pitkistä.
Sulake laitettiin lähelle akkua.
Lisävalot saatiin toimimaan, kun pitkät laitetaan päälle.
Ihan lopuksi valot suunnattiin ja tarkistettiin, että valot ovat samalla
korkeudella.
Lakisäädäntö sanoo, että lisävalojen pitää olla asennettu symmetriseksi ja valojen teho ei saa olla liian suuri.
maanantai 12. marraskuuta 2012
mc-phersson harjoitustyö
Aluksi jousi puristettiin kasaan. Sitten pulttipyssyllä irrotettiin
männänvarren pultti. Sen jälkeen joustintuki purettiin.
Iskunvaimennin.
Iskunvaimentimen laakeri ja jousen istukka.
Jousi.
Uudelleen koottu joustintuki.
Ongelmia työssä oli jousen istukan takaisinlaittamisessa, koska se juuttui sitä kiinnittäessä.
Tässä hommassa työturvallisuus on erittäin tärkeää, sillä jos joustintuesta irtoaa jokin osa jousta irrotettaessa niin se lähtee kovalla vauhdilla. Tätä hommaa tehtäessä kannatttaa käyttää suojalaseja.
Kytkentäkaavio
Kytkentäkaaviot ja niiden lukeminen/wiring diagrams
Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa. Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa-alueittain esimerkiksi moottorinohjaus, jarrujärjestelmä, mukavuuslaitteet, mittaristo ja ajonesto.
Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimilaitteisiin.
Napojen merkinnät
30=akun +napa
15=virtalukon sytytysvirtakytkimen napa
50=virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa
ja kytketäkaavion alareunaan on merkitty akun miinusnapa
31=akun miinusnapa
Rele/Relay
Rele koostuu käämistä, rautasydämestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista. Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa. Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joko avaa tai sulkee koskettimet. Releitä käytetään kytkemään suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla.
Vasemmanpuoleinen kytkentä on jarruvalo kytkentä. Kun jarrupoljinta painetaan jarruvalo kytkin painautuu kiinni ja virta lähtee kulkemaan akun kautta sulakkeen ohitse ja sulkee tällöin virtapiirin. Kun virtapiiri sulkeutuu virta alkaa kulkea polttimoiden lävitse ja tällöin ne alkavat palamaan.
Oikeanpuoleinen kytkentä on sumuvalokytkentä.
Kun sumuvalot kytketään sumuvalokytkimestä päälle, ennen relettä oleva kytkin sulkeutuu ja sulkee tällöin virtapiirin. Virta lähtee kulkemaan akulta kulkien käämin lävitse, jolloin syntyy magneettikenttä. Releen käämin synnyttämä magneettikenttä sulkee releen sisällä olevan kytkimen ja virta kulkee täten sumuvaloille ja polttimot alkavat palamaan.
Sulakkeen merkitys virtapiirissä
Sulake=Varoke=Fuse
Varoke suojaa johdinta. Varokkeen tarkoitus on suojata auton kalliita johtosarjoja liialliselta virtakuormitukselta. Varoke on periaatteessa pieni pätkä johdinta, joka sulaa helpommin kuin varsinainen johdin.
Varokkeita on kahdenlaisia. Toiset niin kutsuttu nopeat varokkeet sulavat välittömästi jos niihin kohdistuu liiallinen virta. Hitaat varokkeet kestävät hetken aikaa virtapiikkejä. Sulake sijoitetaan mahdollisemman lähelle akun +-napaa.
Sulake mitoitetaan aina hieman suuremmaksi kuin virtapiirissä normaalisti kulkeva virta.
Esimerkki
Virtapiirissä kulkee 10 A virta, kerrotaan virta varmuuskertoimella 1,5 ja saadaan sulakkeen kooksi 15 A.
tiistai 23. lokakuuta 2012
Sähkö ja virta juttuja
Auton sähköjärjestelmä:
Keskuslukitus
valot
äänitorvi
starttimoottori
sähköinen takaluukun avaus
peruutustutka
sähköinen sivupeilien liikutus
penkin lämmitys
stereot
tupakansytytin
hälytysääni
turvatyynyt
ABS-jarrut
ajohallintajärjestelmä
laturi
akku
lasien pesulaitteet
lämmitettävät tuuli- ja takalasit
turvavyön tunnistus
mittaristo
kattoluukku
virtalukko
ilmastointi
navigaattori
alustansäätö
automaattivaihteisto
hybridimoottori
4-vetojärjestelmät
sähköautojen voimansiirto
lasin nostimet
Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa
moottorin ohjainlaite
mittariston ohjainlaite
turvatyynyjen ohjainlaite
ABS/ESP-ohjainlaite
ohjaustehostimen ohjainlaite
lisälämmittimen ohjainlaite
ilmastoinnin ohjainlaite
mukavuusjärjestelmien ohjainlaite (sis. penkit,säätyvät polkimet..)
oviohjainlaite (3-5 kpl)
valojen ohjainlaite
sähköpääkeskus
Gateway
loputon lista...
Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjärjestelmät lisääntyvät jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkaisempia ja hienompia varusteita autoihinsa.
Jännite
Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön, kun virta alkaa kulkea.
Nimellisjännite
Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. "Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa."
Lähdejännite
Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12,2V (huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12,5-13,7V).
Napajännite
Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12,3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.
Jännitteen mittaaminen
Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM- liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V.
Virta (current)
Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.
Tasavirta ( Direct Current)
Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.
Vaihtovirta ( Alternating Current)
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.
Virran mittaaminen yleismittarilla
Musta johdin kytketään yleimittarin COM-porttiin.
- Punainen johdin pistokkeeseen A max 10 A
- Kytkin kohtaan A
- Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan
Resistanssi (Resistance)
Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiirin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.
Resistanssin mittaus
- Musta johdin COM-porttiin
- Punainen johdin Ω-pistokkeeseen
- Kytkin kohtaan Ω
- Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa
- Mitattava kohde pitää olla virraton.
Keskuslukitus
valot
äänitorvi
starttimoottori
sähköinen takaluukun avaus
peruutustutka
sähköinen sivupeilien liikutus
penkin lämmitys
stereot
tupakansytytin
hälytysääni
turvatyynyt
ABS-jarrut
ajohallintajärjestelmä
laturi
akku
lasien pesulaitteet
lämmitettävät tuuli- ja takalasit
turvavyön tunnistus
mittaristo
kattoluukku
virtalukko
ilmastointi
navigaattori
alustansäätö
automaattivaihteisto
hybridimoottori
4-vetojärjestelmät
sähköautojen voimansiirto
lasin nostimet
Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa
moottorin ohjainlaite
mittariston ohjainlaite
turvatyynyjen ohjainlaite
ABS/ESP-ohjainlaite
ohjaustehostimen ohjainlaite
lisälämmittimen ohjainlaite
ilmastoinnin ohjainlaite
mukavuusjärjestelmien ohjainlaite (sis. penkit,säätyvät polkimet..)
oviohjainlaite (3-5 kpl)
valojen ohjainlaite
sähköpääkeskus
Gateway
loputon lista...
Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjärjestelmät lisääntyvät jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkaisempia ja hienompia varusteita autoihinsa.
Jännite
Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön, kun virta alkaa kulkea.
Nimellisjännite
Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. "Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa."
Lähdejännite
Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12,2V (huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12,5-13,7V).
Napajännite
Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12,3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.
Jännitteen mittaaminen
Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM- liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V.
Virta (current)
Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.
Tasavirta ( Direct Current)
Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.
Vaihtovirta ( Alternating Current)
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.
Virran mittaaminen yleismittarilla
Musta johdin kytketään yleimittarin COM-porttiin.
- Punainen johdin pistokkeeseen A max 10 A
- Kytkin kohtaan A
- Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan
Resistanssi (Resistance)
Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiirin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.
Resistanssin mittaus
- Musta johdin COM-porttiin
- Punainen johdin Ω-pistokkeeseen
- Kytkin kohtaan Ω
- Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa
- Mitattava kohde pitää olla virraton.
torstai 11. lokakuuta 2012
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Työmääräyksen laatimis harjoitus
Teimme työmääräys harjoituksen.
1. Kun autofutur on avattu, niin painetaan uusi työmääräys painiketta.
2. Painetaan etsi painiketta.
3.
4. Tulee tälläinen kohta, johon laitetaan asiakkaan ajoneuvon rekisterinumero. Sitten painetaan enteriä, jonka jälkeen laatikkoon tulee ajoneuvon omistajan tiedot. Sen jälkeen painetaan ok painiketta.
5. Tehdään työn selvitys, johon tulee huomioituja asioita työtä tehdessä.
6. Otetaan työt kohta, johon tulee ne työt, mitä asentaja on tehnyt ajoneuvoon.
7. Otetaan tuotteet kohta, johon tulee tuotteet, joita on käytetty työssä. Myös ne osat, jotka asentaja on hankkinut ajoneuvoon, niin myös ne lisätään siihen.
8. Painetaan ok painiketta.
9. Työmääräys tulostetaan ja siihen pyydetään asiakkaan allekirjoitus. Toinen osa jää korjaamolle ja toinen asiakkaalle.
1. Kun autofutur on avattu, niin painetaan uusi työmääräys painiketta.
2. Painetaan etsi painiketta.
3.
4. Tulee tälläinen kohta, johon laitetaan asiakkaan ajoneuvon rekisterinumero. Sitten painetaan enteriä, jonka jälkeen laatikkoon tulee ajoneuvon omistajan tiedot. Sen jälkeen painetaan ok painiketta.
5. Tehdään työn selvitys, johon tulee huomioituja asioita työtä tehdessä.
6. Otetaan työt kohta, johon tulee ne työt, mitä asentaja on tehnyt ajoneuvoon.
7. Otetaan tuotteet kohta, johon tulee tuotteet, joita on käytetty työssä. Myös ne osat, jotka asentaja on hankkinut ajoneuvoon, niin myös ne lisätään siihen.
8. Painetaan ok painiketta.
9. Työmääräys tulostetaan ja siihen pyydetään asiakkaan allekirjoitus. Toinen osa jää korjaamolle ja toinen asiakkaalle.
maanantai 10. syyskuuta 2012
Ohjaus
Teimme tänään harjoitustyön ohjausjärjestelmästä.
Ohjausakseli
Ohjausakseli on raidetangossa kiinni. Liikkeen eteenpäin viejä.
Ohjauspylväs
Ohjauspylväs liikuttaa ohjausvaihdetta.
Ohjauspylvään säätövipu
Ohjauspylvään asennon voi säätää.
Kokoonpainuva akseli
Törmäyksen voimasta painuu kasaan ja auttaa
siinä ettei kuski loukkaannu hirveästi.
Ristinivelliitäntä
Ohjauspylväs on kiinni ohjausvaihteessa ristinivelliitännällä.
Ohjauspylvään joustoliitos
Joustaa kolarissa.
Ohjausvaihde
Ohjausvaihde muuttaa liikkeen renkaille sopivaksi.
Raidetanko
Siirtää liikkeen renkaille.
Raidetangon pää
Raidetangon päät on kiinni renkaissa.
Ackermannin ihannevierintä tarkoittaa, että eturenkaitten sisempi rengas kääntyy enemmän kuin ulompi rengas kuten kuvasta näkyy.
Auraus: Renkaat on suunnattu auton keskipisteeseen.
Haritus: On päinvastoin aurauksen kanssa.
Camber-kulma tarkoittaa: Renkaan pystysuoran akselin ja auton pystysuoran akselin välistä kulmaa.
Caster-kulma tarkoittaa: Olka-akselin etukallistuma.
AUNE-ehdot
1.Korjaamon velvollisuudet:
Korjaamo suorittaa työn amattitaitoisesti ja huolellisesti sekä noudattaa valmistajan automallin korjaus- ja huolto-ohjeita.
Korjaamo hankkii korjauksen varaosat ja tarvikkeet. Osien pitää olla alkuperäisiä tai laadultaan vastaavia.
Korjaamon ei tarvitse käyttää asiakkaan tuomia varaosia, jos ne ovat viallisia tai soveltumattomia. Korjaamo tekee vain korjauksia, joihin on pätevyys. Korjaamo ilmoittaa selkeästi erikoisosaamisestaan ja valtuuksistaan.
Korjaamo voi teettää töitä alihankintatyönä. Korjaamo vastaa myös alihankkijoiden suorituksista.
Korjaamo pyrkii asiakkaalle edullisiin ratkaisuihin. Jos korjausta ei voida tehdä, vikaa poistaa tai jos huomataan, että korjaus olisi työn kohteen käyttöarvo huomioon ottaen asiakkaan kannalta taloudellisesti epäedullinen niin asiakkaalle ilmoitetaan asiasta hyvin pian, ennenkuin töitä aloitetaan tai jatketaan.
2.Työtilaus:
Työtilaus tehdään aina kirjallisesti ja työtilauksesta annetaan yksi kappale asiakkaalle ja toinen jää korjaamolle.
Asiakas työtilausta tehdessään ilmoittaa tiedossaan olevat korjaukseen vaikuttavat seikat kuten työn kohteen aikaisemmat korjaukset tai korjausyritykset.
Jos työtilausta muutetaan työtilauksen jälkeen asiakkaan pyynnöstä, merkitään muutokset korjaamon työtilaukseen ja niistä voidaan lähettää asiakkaalle vahvistus.
Asiakas voi perua työtilauksen ennen alkua tai valmistumista. Korjaamo voi veloittaa työstä ennen peruutusta, hankkimistaan varaosista sekä näiden ehtojen mukaisista kustannuksista, joita ei voitu välttää. Korjaamon ottama hinta ei saa ylittää tilatun korjauksen hintaa.
4.Hintatiedot:
Korjaamon hinnoittelut ovat nähtävillä korjaamon asiakastiloissa. Hinta voi olla hinta-arvio, enimmäishinta tai kiinteä hinta. Jos muuta ei sovita niin annettu hintatieto koskee korjaustyötä käytettyine varaosineen ja tarvikkeineen.
Hinta-arviota ei saa ylittää yli 15 prosentilla, ellei ole muusta sovittu. Hinta-arvio on voimassa kuukauden, jos ei muusta sovita. Hinta-arvio ei korjaamoa sido, jos työtä tutkittaessa ilmenee korjaustarve, joita ei työn ottamisen yhteydessä tehdyssä normaali tarkastuksssa voitu ennakoida. Tämän seikan ilmetessä korjaamon täytyy ottaa yhteyttä asiakkaaseen uuden hinta-arvion ilmoittamiseksi.
Jos korjaukselle sovitaan korjaustyön kattava enimmäishinta, enimmäishintaa ei saa ylittää.
Kiinteää hintaa korjaamo ei saa ylittää ilman asiakkaan lupaa muutoin kuin kohdassa 5. mainittujen tarpeellisten lisätöiden vuoksi.
Korjaamo laskuttaa tilatuista ja tehdyistä töistä, osista ja alihankintatöistä sekä työtilauksen tarpeellisista toimista. Laskussa mainitaan työsuoritukset työkohteittain sekä ilmoitetaan kustannuksia aiheuttaneet toimet. Osat eritellään laskussa yksikköhinnoittain, jos ne eivät sisälly hintoihin tai pakettihintoihin. Vähäiset osat voidaan laskuttaa erittelemättä.
5.Lisätyöt:
Jos korjausta tehdessä ilmenee tarvetta tehdä työtilaukseen kuulumattomia lisätöitä, korjaamolla pitää olla asiakkaan lupa. Asiakkaalle pitää ilmoittaa lupaa tiedusteltaessa, aiheuttaako lisätöiden lykkääminen asiakkaan terveydelle vaaraa tai omaisuudelle.
Jos asiakkaaseen ei saa yhteyttä kohtuullisessa ajassa, korjaamo saa tehdä vähäisiä ja tarpeellisia työtilaukseen kuulumattomia lisätöitä, joiden tekeminen on tarkoituksenmukaista yhdessä tilattujen töiden kanssa. Lisätyö kustannukset saavat olla enintään 100 euroa. Enimmäishintaa korjaamo ei saa ylittää lisätöidenkään vuoksi, jos muuta ei sovittu.
6.Maksuehdot:
Käteisellä maksetaan lasku luovutuksen yhteydessä, ellei työtilausta tehdessä muusta maksutavasta sovittu.
Erääntyneestä tai myöhästyneestä suorituksesta korjaamo perii viivästyskorkoa korkolain mukaisesti. Ellei korjauslaskua makseta työn luovutuksen yhteydessä niin korjaamo voi kieltäytyä luovuttamasta työn kohdetta asiakkaalle. Vakuutta vastaan korjaamo voi luovuttaa työn kohteen asiakkaalle. Korjaamon oikeus myydä työn kohde on säädetty laissa elinkeinoharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine.
Asiakkaan on oikeus pidättäytyä maksamasta virheellisesti suoritettua korjausta, kunnes virhe on poistettu korjaamon toimesta tai kustannuksella. Asiakas ei voi pidättää suurempaa rahamäärää, kuin on virheen johdosta oikeus.
7.Vakuutusyhtiön laskuun tehtävät korjaukset:
Työtilaus laaditaan asiakkaan ja korjaamon välillä, kun korjaus tehdään vakuutusyhtiön laskuun, ellei muusta sovita. Vahinkotarkastus tehdään vaurioiden ja korjaustavan määrittämiseksi. Laskutusluvan saatuaan vakuutusyhtiöltä korjaamo laskuttaa korjauksen vakuutusyhtiöltä. Sen osan minkä vakuutusyhtiö ei korvaa niin sen asiakas on velvollinen maksamaan korjaamolle.
8.Työn valmistuminen:
Työ tehdään sovitussa ajassa. Korjaamo ilmoittaa asiakkaalle jos ei saa työtä tehtyä sovitussa ajassa. Korjaamolle pitää antaa kohtuullinen lisäaika työn suorittamiseksi.
Jos työaikaa ei ole sovittu niin työ tehdään kohtuullisessa ajassa työn laajuuteen ja laatuun nähden.
Kuluttaja-asiakkaan oikeus purkaa sopimus viivästyksen johdosta määräytyy kuluttajansuojalain 8 luvun 9§:n mukaisesti.
Viivästyksen johdosta on oikeus saada vahingonkorvausta kohdan 13 mukaisesti.
9.Työn kohteen vastaanottaminen ja luovuttaminen:
Korjaamon aukioloaikana työ vastaanotetaan ja luovutetaan. Tällöin työnkohteena olevan ajoneuvon vastaanottaminen ja luovuttaminen asiakkaalle tapahtuu avaimien luovuttamisella korjaamon edustajan ja asiakkaan välillä. Asiakkaan vastuulla on korjaamon aukioloajan ulkopuolella tapahtunut avaimien luovutus korjaamolle tai korjaamolta asiakkaalle, ellei muusta sovita.
Työn kohde säilyy huolella on korjaamon vastuulla. Jos työn kohde katoaa tai vahingoittuu, korjaamo vastaa siitä, ellei korjaamo on toiminut huolellisesti. Jos irtotavaroitten säilytyksestä ei ole sovittu niin korjaamo ei vastaa niistä.
Siitä, kun korjaamo on ilmoittanut asiakkaalle työn valmistumisesta niin neljä päivää siitä lakkaa korjaamon säilytysvastuu. Silloin korjaamo voi siirtää auton korjaamon ulkopuolelle. Siirtoa edeltävänä päivänä viimeistään pitää asiakkaalle ilmoittaa siirrosta.
Jos korjaamo säilyttää ajoneuvoa yli neljän päivän niin silloin on oikeus periä säilytysajalta korvausta. Asiakastiloissa on nähtävissä säilytysajan hinnat.
10.Takuu:
Korjaamo antaa työstään takuun ellei muusta sovita. Se on työn valmistumisesta voimassa kuusi kuukautta tai 15000 kilometriä riippuen kumpi rajoista ensin saavutetaan. Takuu koskee myös korjaamon käyttämän alihankkijan työtä ja tämän hankkimia osia. Takuun voimassaolonaikana korjaamo sitoutuu korjaamaan työssään, hankkimissaan osissa ja tarvikkeissa ilmenevät virheet.
Takuu ei korvaa säätöjä eikä työn kohteen normaalia kulumista. Takuu ei kata asiakkaan hankkimia osia ja asennusta eikä väliaikaista korjausta, joka tehdään hyvää korjaustapaa noudattamatta.
Takuu ei päde, jos korjaamo näyttää, että virhe johtuu asiakkaan puolella olevasta syystä, kuten ajoneuvon tai työnkohteen väärästä käsittelystä tai muusta vauriosta tai asiakas on laiminlyönyt ajoneuvon hoidon ja huoltamisen.
Asiakkaalle kuuluvaa kuluttajansuojalain mukaista oikeutta ei takuuehdoilla rajoiteta korjauksessa olevaan virheeseen.
11.Maalaustakuun ehdot:
Maalauksen takuu on voimassa 12 kuukautta. Ohjeet on samat korjaukseen.
12.Virheilmoitus ja virheen korjaaminen:
Asiakas ilmoittaa havaitsemastaan virheestään ja vaatia virheen oikaisua kohtuullisessa ajassa, kun havaitsi virheen tai olisi pitänyt havaita se.
Korjaamolla on oikeus oikaista virhe jos se asiakkaan ilmoittaessa virheestä tarjoutuu tekemään sen. Virhe korjataan kohtuullisessa ajassa, kun asiakas ilmoitti virheestä.
Jos ajoneuvo on virheen vaatiessa korjausta paikassa, että sen kuljettaminen korjaamoon ei ole tarkoituksenmukaista niin pitää asiakkaan ottaa yhteyttä korjaamoon sopiakseen korjaamon kanssa virheen korjaamisesta.
Toisessa korjaamossa tehtyä työtä ei korvata jos asiakas ei ota yhteyttä korjaamoon, paitsi jos yhteydenotto on estynyt juhlien tai muiden syiden takia, eikä korjausta voi lykätä aiheuttamatta asiakkaalle haittaa.
Korjaamo ei korvaa virhettä jos siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia virheeseen nähden. Jos virhettä ei korjata kohtuullisessa ajassa, kun siitä on ilmoitettu niin on asiakkaalla oikeus hinnanalennukseen.
13.Asiakkaan oikeus vahingonkorvaukseen korjaamon virheen tai viivästyksen johdosta:
Jos korjaus on tehty huonosti tai ei ole valmis ehtojen 8. kohdan mukaisesti tietyssä korjausajassa, asiakkaalla on oikeus vaatia korvausta virheen aiheuttamasta vahingosta kuluttajansuojalain 8 luvussa olevien säännösten mukaisesti.
Korjaamo ei vastaa viivästyksen aiheuttamasta vahingosta jos viivästys johtuu korjaamosta riippumattomasta syistä, kuten työnseisauksesta, veden jakelun katkeamisesta, osien hankinnan vaikeutumisesta tai muusta korjaamon vaikutusten ulkopuolella olevasta esteestä.
Asiakkaan pitää ilmoittaa korjaamolle viivästystilanteessa, onko hänellä käyttöä autolla, kun auto on korjaamolla. Ellei tätä ilmoitusta tehdä, asiakkaalla ei ole oikeutta korvaukseen ajoneuvon ajoeston takia. Jos asiakas saa maksuttoman sijaisauton, asiakkaalla ei ole oikeutta muuhun korvaukseen, koska auto on ajoestossa.
Asiakkaalla on oikeus saada korvausta korjauksen viivästymisestä tai viallisen korjauksen välillisistä vahingoista jos syy on korjaamon huolimattomuudesta.
Asiakas on velvollinen toimimaan siten, etteivät viivästyksen tai virheestä tulleet vahingot hänen toimiensa seurauksena aiheettomasti lisäänny.
Korjaamo ei ole vastuussa viivästyksen tai virheen aiheuttamasta vahingosta muuta kuin asiakkaan osalta.
14.Erimielisyyksien ratkaiseminen:
Jos erimielisyyksiä ei ratkaista osapuolten välisillä neuvotteluilla, asiakas voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Jos erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne voidaan nostaa myös kuluttajan kotipaikkakunnan yleisessä alioikeudessa.
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
Autodatan ja workshopdatan käyttö
Autodata ja Workshopdata auttaa autonasentajia auton korjaamisessa siten,että sieltä löytyy ohjeet ja työajat, jonka aikana pitäisi työn valmistua.
Autodata:
Jakopään ketjut: löytyy työkalut, turvaohjeet ja työn ohje.
Huoltotiedotteet: ABS-jarrut, ajettavuus, alusta, kori, moottorin mekaniikka, moottorin ohjaus, pakojärjestelmä, polttoainejärjestelmä ja sähköjärjestelmä.
Tekniset arvot: täydelliset tiedot, ajoneuvon tunnistus, suihkutusjärjestelmä, viritys ja päästöt, käynnistys ja lataus, huoltotarkastukset ja säädöt, voiteluaineet ja tilavuudet, kiristystiukkuudet, jarrulevyjen ja - rumpujen mitat ja ilmastointi.
Korjausten ohjeajat: pitää valita auton malli.
Pyörien suuntaus: rengaskoot ja rengaspaineet, täydelliset tiedot, mitat, kiristystiukkuudet, tarkastusarvot - etupyörät, asetusrvot - kaikki pyörät.
Rengaskoot ja rengaspaineet: näkyy tiedot mallista.
Rengaspaineen valvontajärjestelmä: yleistä, työkalut, tekniset tiedot, järjestelmän toiminta, järjestelmän uudelleenkalibrointi ja renkaan vaihto.
Määräaikaishuollot: pitää valita malli.
Huoltovälin osoitin: pitää valita malli.
Huoltokuvat: ilmastointilaitteen huoltoliittimet, nostokohdat, moniurahihnan reititys, käsivaihteisto, ohjaamon suodatin ja käsivaihteisto.
Akun irtikytkentä ja takaisinkytkentä: akun sijainti, yleistä, ennen akun irtikytkentää, ennen akun liitäntää ja akun liitännän jälkeen.
Kytkimet: yleiset toimenpiteet, erikoistyökalut, voiteluaineet ja nesteet, vaihteiston irrotus, kytkimen vaihto ja vaihteiston asennus.
Avainten ohjelmointi: kauko-ohjattava hälytin/ keskuslukitus, pariston vaihto, ja ajonestolaite.
Ohjattu vianmääritys: huoltotiedotteet, moottori ei käynnisty, moottorin sytytyskatkot, huono moottoriteho ja pakojärjestelmän liiallinen savutus.
Vikakoodit: tietoryhmän valinta.
Moottorinohjaus ja komponenttien testaus: pitää ottaa vikakoodit.
Turvatyynyt: pitää ottaa ohjeet ja tieto.
Komponenttien sijainti: pitää valita
Workshopdata:
Ensin kirjaudutaan sivulle. Seuraava vaihe on auton mallin, vuosimallin, merkin ja tyypin valinta. Sen jälkeen valitaan sivustolta linkki, että mistä haluaa etsiä tietoa. Yleiskatsauksen sivun otsikoista löytyy nopeasti auton tiedot siitä mitä otsikot sisältävät.
Autodata:
Jakopään ketjut: löytyy työkalut, turvaohjeet ja työn ohje.
Huoltotiedotteet: ABS-jarrut, ajettavuus, alusta, kori, moottorin mekaniikka, moottorin ohjaus, pakojärjestelmä, polttoainejärjestelmä ja sähköjärjestelmä.
Tekniset arvot: täydelliset tiedot, ajoneuvon tunnistus, suihkutusjärjestelmä, viritys ja päästöt, käynnistys ja lataus, huoltotarkastukset ja säädöt, voiteluaineet ja tilavuudet, kiristystiukkuudet, jarrulevyjen ja - rumpujen mitat ja ilmastointi.
Korjausten ohjeajat: pitää valita auton malli.
Pyörien suuntaus: rengaskoot ja rengaspaineet, täydelliset tiedot, mitat, kiristystiukkuudet, tarkastusarvot - etupyörät, asetusrvot - kaikki pyörät.
Rengaskoot ja rengaspaineet: näkyy tiedot mallista.
Rengaspaineen valvontajärjestelmä: yleistä, työkalut, tekniset tiedot, järjestelmän toiminta, järjestelmän uudelleenkalibrointi ja renkaan vaihto.
Määräaikaishuollot: pitää valita malli.
Huoltovälin osoitin: pitää valita malli.
Huoltokuvat: ilmastointilaitteen huoltoliittimet, nostokohdat, moniurahihnan reititys, käsivaihteisto, ohjaamon suodatin ja käsivaihteisto.
Akun irtikytkentä ja takaisinkytkentä: akun sijainti, yleistä, ennen akun irtikytkentää, ennen akun liitäntää ja akun liitännän jälkeen.
Kytkimet: yleiset toimenpiteet, erikoistyökalut, voiteluaineet ja nesteet, vaihteiston irrotus, kytkimen vaihto ja vaihteiston asennus.
Avainten ohjelmointi: kauko-ohjattava hälytin/ keskuslukitus, pariston vaihto, ja ajonestolaite.
Ohjattu vianmääritys: huoltotiedotteet, moottori ei käynnisty, moottorin sytytyskatkot, huono moottoriteho ja pakojärjestelmän liiallinen savutus.
Vikakoodit: tietoryhmän valinta.
Moottorinohjaus ja komponenttien testaus: pitää ottaa vikakoodit.
Turvatyynyt: pitää ottaa ohjeet ja tieto.
Komponenttien sijainti: pitää valita
Workshopdata:
Ensin kirjaudutaan sivulle. Seuraava vaihe on auton mallin, vuosimallin, merkin ja tyypin valinta. Sen jälkeen valitaan sivustolta linkki, että mistä haluaa etsiä tietoa. Yleiskatsauksen sivun otsikoista löytyy nopeasti auton tiedot siitä mitä otsikot sisältävät.
Harjoitustyö - jarrut
Työn tarkoituksena oli kuvata auton jarrujen osia ja selittää niitten toiminta.
jarrunestesäiliö
Jarrunestesäiliöön laitetaan jarruneste. Sieltä se menee jarrupääsylinteriin.
jarruputki
Jarruputki kuljettaa jarrunesteen jarrusylinteriin.
jarruletku
Paine menee jarruletkua pitkin kohti jarruja.
Jarrusatula ja jarrulevy
jarrusylinteri
Jarrusylinterille tulee paine, jolloin se työntyy ulospäin ja puristaa jarrupalat
yhteen.
Jarrupääsylinteri
Jarrupääsylinterin tehtävänä on jakaa jarruneste jarruihin.
Jarrupalat
Jarrupalat työntyy jarrulevyyn ja siinä syntyy kitkaa, jolloinka jarrut
jarruttaa.
ABS-hydrauliyksikkö
ABS-hydrauliyksikön ansiosta auton renkaat eivät lukkiudu, joten autoa
pystyy hallitsemaan paremmin.
Jarrutehostin
Tehostaa jarrutusta.
Jarrutehostimen alipaineletku
Jarrutehostimen toimintaa mahdollistaa alipaineletku.
Pyörännopeus tunnistin
Mittaa pyörän nopeutta.
Seisontajarruvaijeri
Kiristää jarrun.
Jarrunesteet
DOT 3, DOT 4, DOT 5 ja DOT 5,1 ovat jarrunesteet. Jarrunesteet pitäisi
vaihtaa viimeistään kahden vuoden välein, koska jarrunesteisiin imeytyy vettä ja
kiehumispiste huononee. Jarrunesteet ovat ominaisuuksiltaan erilaiset, joten
DOT5 on ominaisuudeltaan silikonipohjainen, eikä sitä saa sekoittaa muitten
jarrunesteitten kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)